Hyvää joulua! Ennin kanssa yhdessä laulamamme Kuka voittaa sydämen? tuli ulos Spotifyssa aiemmin tänä vuonna. Biisin musavideota tuli vahingossa tehtyä puolitoista vuotta. Kappaleen äänitys oli vielä vähän kesken 2018 (nimikin ehti muuttua ennen julkaisua!), kun pyysin Petteriltä lainaan GoPro-kameraa, ja lähdin mökille kuvailemaan. Kävimme syksyllä myös Tampereella Kalevan hautausmaalla seikkailemassa Kyöstin ja Petterin kanssa. Vasta biisinteon loppuvaiheessa keksin kysyä mukaan Enniä. Tajusin, että, jos hän laulaa äänitteellä, niin hänen olisi hyvä näkyä myös musiikkivideolla. Siispä kuvasimme lisää matskua 2019 helmikuussa Tampereen kaduilla. Ajattelin itse editoida videon. Arvioin, että siinä menisi noin viikko aikaa. Läppärini ei toiminutkaan enää kuten ennen Maccini High Sierra -päivitystä. Piti etsiä konetta lainaan, jotta saisin homman tehtyä. Monta tietsikkaa kokeiltuani sain tyttäreni läppärillä lopulta editoitua jonkinlaisen kokonaisuuden. Sanon jonkinlaisen, sillä jouduin jättämään paljon hyvää matskua pois, kun olimme poikien kanssa sortuneet liian kunnianhimoisiin kikkoihin. Kyösti sai puhelimensa avulla muutettua biisin toistonopeutta, ja minä lauloin joissakin otoksissa ylinopeutetun biisin mukana. Oli tarkoitus editointivaiheessa hidastaa kuva kappaleen alkuperäiseen tempoon, ja saavuttaa ”eteerinen” hidastettu efekti huulisynkassa. Se ei toiminut, koska emme olleet laittaneet muistiin, miten paljon biisiä tuli nopeutettua. Olin helisemässä, kun yritin synkronoida huulteni liikettä kappaleeseen. Pääsin aika lähelle totuutta kokeiltuani kuvan eri hidastusprosentteja, mutta mielestäni lopputulos ei ollut ”eteerinen” vaan ”känninen” ja sai minut näyttämään vähä-älyiseltä. Päätin siis jättää klipit pois! Vaikka materiaalia oli tullut kuvattua monessa sessiossa, niin kuitenkin sopivaa materiaalia oli minusta niukasti. Tästä opin, että suunnittelu on kannattavaa. Joskus tietenkin käy hyvä tuuri, ja spontaanista seikkailusta saa tehtyä oivan kokonaisuuden. Vaikka tässä avaankin tekoprosessia vastoinkäymisten kautta, en pidä videota ollenkaan epäonnistuneena! On hauska katsella, minkälaiselta silloin edellissyksynä näytti 🙂 Vielä yksi hassu juttu kävi, ennen kuin video saatiin ihmisten ilmoille! Kun editointi oli valmis, en saanut sitä exportoitua koneelle. Meni ainakin puoli vuotta, ennen kuin video oli mp4-muodossa olemassa. Sen mahdollisti tyttäreni Verna, joka lähti syksyllä opiskelemaan taidekouluun. Koulun laitteilla asia onnistui, ja niin äitinsä sai tämän joululahjan. Kiitos kaikille mukana olleille!